Tässä juuri lösähdin oman huoneeni sohvalle pakastemansikka
rasian kanssa ja avasin television. Sieltä tulla tupsahti poliisikoira Rexiä.
No päätin silkan rentoutumisen nimessä katsoa sitä (ei tuolta kyllä kiinnostavampaa
oikeen tullut!). Huvittavaa kuinka jopa niinkin selvästi odotettavasti oleva loppu
olikaan niin hyvä ja mieltä virkistävä.
Odotammeko me loppujen lopuksi aina onnellista loppua,
vaikka se tosi elämässä ei olekkaan todennäköistä?
rasian kanssa ja avasin television. Sieltä tulla tupsahti poliisikoira Rexiä.
No päätin silkan rentoutumisen nimessä katsoa sitä (ei tuolta kyllä kiinnostavampaa
oikeen tullut!). Huvittavaa kuinka jopa niinkin selvästi odotettavasti oleva loppu
olikaan niin hyvä ja mieltä virkistävä.
Odotammeko me loppujen lopuksi aina onnellista loppua,
vaikka se tosi elämässä ei olekkaan todennäköistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti